Voiko yksityinen olla julkista?

Kyllä voi. Julkisilla palveluilla tarkoitetaan verorahoilla maksettuja palveluita. Niitä voivat tuottaa sekä julkiset että yksityiset toimijat. Yksityinen ja julkinen eivät ole vastakohtia. Parhaimmillaan ne toimivat yhdessä. Jos hallituksen sote-malli hyväksytään, estetään julkisen sektorin mahdollisuudet yksityisten resurssien järkevään käyttöön. Yritykset ja järjestöt tuottavat tällä hetkellä 17 prosenttia julkisrahoitteisista sote-palveluista. Kuka tämän työn jatkossa tekee? Mitä tapahtuu kustannuksille ja hoitojonoille?

Samalla puolella ollaan

Samalla puolella ollaan.

Sotesta on tarkoitus päättää pian: eduskunta käsittelee hallituksen sote-esitystä keväällä 2021. Tällä sivustolla haluamme nostaa esille huomioita sote-esityksestä: ongelmia ja ratkaisuja.

Suomalaiset ikääntyvät, ja sote-menot kasvavat. Jos hallituksen sote-esitys nykymuodossaan toteutuisi, palaisi Suomi ajassa 15 vuotta taaksepäin, aikaan jolloin yksityisten toimijoiden hyödyntäminen tarkoitti esimerkiksi lääkärien vuokraamista. Nyt elämme jo eri maailmassa. Yksityiset yritykset ja järjestöt kantavat vastuuta ja toimivat rinnakkain julkisen tahon kanssa. Sote-esityksessä tätä aiotaan rajoittaa. Tämä sopii huonosti tulevaisuuden Suomeen, jossa hoidettavien ja hoivattavien määrä lisääntyy.

Hyvinvointialueilla tulee olla käytössään kaikki saatavilla oleva osaaminen. Kaikki resurssit ja kyvyt kannattaa ottaa käyttöön. Yhteiset rahat pitää käyttää fiksusti. Uudistuksen pitää olla parannus.

Ei hyvä eikä halpa

Ei hyvä eikä halpa.

Sellainen sote on hallituksen suunnitelmissa. Yleensä kun uudistuksia tehdään, sopii odottaa parannuksia entiseen. Näin ei nyt ole.

Hallituksen esityksessä aiotaan laittaa stoppi monille toimiville julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuuksille, joista suomalaiset ovat hyötyneet eri puolilla maata. Kunnat ovat ostaneet palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta, kun omia resursseja ei ole ollut tai kun ostetun palvelun laatu tai kustannustehokkuus on ollut parempi.

Uudistuksesta puuttuvat kannusteet kustannusten hillitsemiseksi. Kuitenkin kustannusten kasvun taittaminen on edellytys sille, että meillä Suomessa on jatkossa varaa hoitaa kaikki. Uudistus kasvattaisi sote-menoja ainakin 2030-luvulle asti ilman, että palvelujen laatu tai saatavuus paranee.

Mitä sote-esityksestä seuraisi?

Jonot lääkäriin pitenevät - yritysten apu olisi tarjolla

Jonot lääkäriin pitenevät – yritysten apu olisi tarjolla

Hoitojonojen laittaminen kuriin yksityisiä palveluntuottajia hyödyntämällä
vaikeutuisi.
Sote-esitys tekisi palvelujen ostamisen yksityisiltä vaikeaksi ja joissain tapauksissa mahdottomaksi sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Tämä ei ole järkevää. Ihmisten kannalta ei ole merkitystä, kuka lääkärin palkan maksaa. Tärkeintä on hyvä hoito ja hoiva.

Niissä julkisissa terveyskeskuksissa, joita yritykset pyörittävät, jonotusajat ovat keskimäärin viidenneksen julkisen vastaavista.

Julkisen puolen hoitojonot kasvavat entisestään, jos yksityisten palveluntuottajien hyödyntämistä rajoitetaan. Yksityiset toimijat haluaisivat jatkaa nykyistä hyvää rinnakkaiseloa julkisen sektorin kanssa.

bg-3

Johan Sanmark, Terveystalon Henkilöstöpalveluiden ylilääkäri

Sote-uudistus ei ole uudistus, sillä se ei paranna nykytilannetta. Terveyskeskusten jonot kasvavat ja palvelujen saatavuus heikkenee, mikäli uusi sote-ehdotus menee nykymuodossaan läpi. Miten pitenevien jonojen ongelma voidaan taklata? Tähän vastaa Terveystalon ylilääkäri Johan Sanmark.

Pääsy hoivaan vaikeutuu - näin ei tarvitse olla

Pääsy hoivaan vaikeutuu − näin ei tarvitse olla

Terveyspalveluiden lisäksi sote-esityksessä on kyse myös vammaisten ja vanhusten asumispalveluista, lastensuojelusta sekä päihde- ja mielenterveystyöstä. On tärkeää, että nämä työt tekee se, jolta se parhaiten sujuu.

Monet kunnat ovat katsoneet parhaaksi ulkoistaa ison osan hoivapalveluistaan. Esityksessä halutaan rajoittaa ostopalveluiden käyttöä. Miksi näin? Kunnat ovat tehneet ulkoistuksia tarpeeseen, ja jatkossa palveluiden tarve kasvaa entisestään, kun väestö vanhenee.

Hanna-Leena Ojanen, Toiminnanjohtaja Ruskatalojen palvelukoti ry

Miten Porissa taataan tulevaisuudessa, että vanhuksille on riittävästi hoitopaikkoja tarjolla? Katso miten Ruskatalojen toiminnanjohtaja Hanna-Leena Ojanen ratkaisisi tämän haasteen.

bg-4
Eriarvoisuus kasvaa - esitys vie kohti kahden kerroksen Suomea

Eriarvoisuus kasvaa − esitys vie kohti kahden kerroksen Suomea

Kun julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat, siitä hyötyvät erityisesti heikoimmassa asemassa olevat. Yhteiskunnan pitää pystyä huolehtimaan kaikista. Siksi maksamme veroja.

Jos hallituksen sote-esitys toteutuu, hoidon ja hoivan järjestämisen keinoja rajoitetaan. Julkisten palvelujen jonot eivät lyhene. Tällöin hyvin toimeentulevat voivat ottaa terveysvakuutuksen tai maksaa hoitonsa itse, muut eivät.

Jostain on karsittava, kun kustannusten kasvua ei hillitä. Sen tien päässä on itse palveluista, esimerkiksi lähipalveluista karsiminen. Alueellinen eriarvoisuus lisääntyisi.

Yhdenvertaisuus perustuu myös palvelujen saamiseen matalalla kynnyksellä, ja erilaisten asiakasryhmien erilaisten tarpeiden huomioimiseen. Tätä sotessa ei ole huomioitu riittävästi.

Verot uhkaavat nousta - vaikka kustannustehokkaat keinot on jo keksitty

Verot uhkaavat nousta − vaikka kustannustehokkaat keinot on jo keksitty

Suomen väestö ikääntyy ja palvelujen tarve kasvaa. Rahat ovat kuitenkin jo nyt tiukilla. Meidän pitää pystyä tuottamaan hyviä palveluja nykyistä enemmän, mutta suhteessa pienemmällä euromäärällä. Tähän sote-esitys ei tarjoa kannusteita. Kustannukset voivat kasvaa lähes hallitsematta. Mistä rahat otetaan, ellei veronmaksajilta? Vaihtoehtoisesti on leikattava palveluja. Pahimmassa tapauksessa molemmat.

On kuitenkin olemassa keinoja, joilla päästään parempaan tuottavuuteen. Rahanmenon kasvun hillitsemiseksi ne on otettava käyttöön. Tällaisia keinoja ovat toimivat kumppanuudet sekä parhaimpien käytäntöjen, innovaatioiden ja digitalisaation hyödyntäminen. Meidän pitää uskaltaa haastaa itseämme.

Emilia Kullas, Johtaja EVA

Riittääkö se, että eläkeläisille ja työttömille tarjotaan ainoastaan B-luokan terveyspalvelut? Mikäli sote-ehdotus menee läpi, varakkaat voivat päästä heti hoitoon terveysvakuutuksella tai rahalla, mutta heikommassa asemassa olevat joutuvat odottamaan entisestään pitenevissä jonoissa. Katso mitä Emilia Kullas on asiasta mieltä.

palveluuita
Paikallispäättäjien työkalut vähenevät − kaikki resurssit otettava käyttöön

Paikallispäättäjien työkalut vähenevät − kaikki resurssit otettava käyttöön

Tällä hetkellä kunnat saavat itse päättää, miten järjestävät kuntalaisten sote-palvelut. Kunnat voivat alueen asukkaiden tarpeen mukaan tuottaa palvelut joko itse tai ostaa niitä yrityksiltä tai järjestöiltä.

Tulevilla hyvinvointialueilla ei ole tätä vapautta. Hallituksen esitys vaatii hyvinvointialuetta tuottamaan palveluja itse nykytilaa tiukemmin. Se ei siis voi tukeutua ostopalveluihin nykyiseen tapaan.

Osa kunnista ostaa osan palveluista, osa on ulkoistanut melkein kaikki sote-palvelut. Jos
sopimuksista joudutaan luopumaan, joutuvat esimerkiksi perheet matkustamaan kauemmaksi neuvolaan.

Nyt hallituksen esittämässä mallissa viimekätinen päätösvalta alueiden arjen sote-palveluista lipuu valtiolle kauemmaksi asukkaista.

Jari Heiniluoma, Parkanon Kaupunginjohtaja

Mitä tapahtuu Parkanon sosiaali – ja terveyspalveluille ja niiden saatavuudelle, mikäli sote-esitys menee läpi? Parkanon kaupunki on ulkoistanut yksityiselle toimijalle lähes kaikki sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Kyseessä on siis ns. kokonaisulkoistussopimus. Kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma on hyvin huolissaan siitä, mitä tapahtuu palveluiden saatavuudelle ja kustannuksille, mikäli uusi sote-esitys menee läpi.

Kaikilla on oikeus hyvään hoitoon ja hoivaan!

Eduskunnalla on nyt mahdollisuus tehdä Suomeen aito, onnistunut sote-uudistus!

Tutustu HALIn ratkaisuihin täältä.

bg-6